Influenssapandemiat

Influenssapandemioita on esiintynyt jo ainakin satoja vuosia. Kuitenkin nykyisen määritelmän mukainen ensimmäinen pandemia on Suomessa “Ryssänkuume” nimellä tunnettu influenssapandemia vuosien 1889-1891 aikana. 

Tätä edeltäviä pandemioita ovat todennäköisesti Afrikasta lähtöisin oleva vuoden 1510 Influenssapandemia, joka vaikutti Euroopassa ja Afrikassa. Vuoden 1580 Influenssa sai alkunsa Aasista, mutta levisi myös Eurooppaan, Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan. Venäjältä lähtöisin oleva influenssapandemia kylvi tuhoa vuosina 1732-1733 Euroopassa, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Influenssapandemioita on esiintynyt jo ainakin satoja vuosia. Kuitenkin nykyisen määritelmän mukainen ensimmäinen pandemia on Suomessa “Ryssänkuume” nimellä tunnettu influenssapandemia vuosien 1889-1891 aikana. 

Tätä edeltäviä pandemioita ovat todennäköisesti Afrikasta lähtöisin oleva vuoden 1510 Influenssapandemia, joka vaikutti Euroopassa ja Afrikassa. Vuoden 1580 Influenssa sai alkunsa Aasista, mutta levisi myös Eurooppaan, Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan. Venäjältä lähtöisin oleva influenssapandemia kylvi tuhoa vuosina 1732-1733 Euroopassa, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Vuosien 1761-1762 pandemia sai alkunsa Puolasta ja levisi sieltä muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuosina 1781 ja 1782 jyllännyt influenssapandemia levisi lisäksi myös Kiinaan, Intiaan ja Venäjälle. Se sai todennäköisesti alkunsa joko Kiinasta tai Venäjältä. Vuosien 1830-1833 influenssa lähti myös liikkeelle joko Kiinasta tai Venäjältä. Kaikilla näillä mainituilla 1700- ja 1800-lukujen pandemioilla oli kaksi aaltoa, joista jokaisen toinen aalto oli tappavampi. 

Vuosien 1847-1848 influenssa lähti liikkeelle Venäjältä ja se levisi ainakin Euroopassa ja mahdollisesti myös Pohjois-Amerikassa. Vuosien 1889-1891 Venäjältä alkunsa saanut pandemia kosketti puolestaan kaikkia maanosia, kuten myös kaikki myöhemmät, 1900-luvun influenssapandemiat. 

Vuosien 1761-1762 pandemia sai alkunsa Puolasta ja levisi sieltä muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuosina 1781 ja 1782 jyllännyt influenssapandemia levisi lisäksi myös Kiinaan, Intiaan ja Venäjälle. Se sai todennäköisesti alkunsa joko Kiinasta tai Venäjältä. Vuosien 1830-1833 influenssa lähti myös liikkeelle joko Kiinasta tai Venäjältä. Kaikilla näillä mainituilla 1700- ja 1800-lukujen pandemioilla oli kaksi aaltoa, joista jokaisen toinen aalto oli tappavampi. 

Vuosien 1847-1848 influenssa lähti liikkeelle Venäjältä ja se levisi ainakin Euroopassa ja mahdollisesti myös Pohjois-Amerikassa. Vuosien 1889-1891 Venäjältä alkunsa saanut pandemia kosketti puolestaan kaikkia maanosia, kuten myös kaikki myöhemmät, 1900-luvun influenssapandemiat. 

Espanjantautina tunnettu vuosien 1918-1920 influenssapandemia, ei nimestään huolimatta ole todennäköisesti Espanjasta peräisin. Sen alkuperäpaikka ei ole tiedossa, mutta sen on oletettu lähteneen liikkeelle joko Kiinasta, Yhdysvalloista tai Ranskasta. Taudin aiheutti H1N1-virus. Kiinasta lähtöisin olevan Aasialaisen influenssan aiheuttaja vuonna 1957 oli puolestaan H2N2-virus, joka tappoi kahden vuoden aikana arviolta 1-4miljoonaa ihmistä noin 900miljoonasta sairastuneesta. 

Espanjantautina tunnettu vuosien 1918-1920 influenssapandemia, ei nimestään huolimatta ole todennäköisesti Espanjasta peräisin. Sen alkuperäpaikka ei ole tiedossa, mutta sen on oletettu lähteneen liikkeelle joko Kiinasta, Yhdysvalloista tai Ranskasta. Taudin aiheutti H1N1-virus. Kiinasta lähtöisin olevan Aasialaisen influenssan aiheuttaja vuonna 1957 oli puolestaan H2N2-virus, joka tappoi kahden vuoden aikana arviolta 1-4miljoonaa ihmistä noin 900miljoonasta sairastuneesta. 

Vuosien 1968-1969 Hongkongilainen influenssa sai alkunsa myös Kiinasta ja sen aiheutti H3N2-virus. Noin 700 000-miljoona ihmishenkeä vaatinut influenssa oli arvioilta noin 2-4 kertaa normaalia kausi-influenssaa tappavampi. Vuoden 1977 influenssaa ei lueta pandemiaksi, koska se ei ollut uusi alatyyppi, vaan sen aiheutti myös H1N1-virus. Tämäkin virus lähti alunperin Kiinasta, mutta levisi myöhemmin jokaiseen maanosaan.

Vuosien 1968-1969 Hongkongilainen influenssa sai alkunsa myös Kiinasta ja sen aiheutti H3N2-virus. Noin 700 000-miljoona ihmishenkeä vaatinut influenssa oli arvioilta noin 2-4 kertaa normaalia kausi-influenssaa tappavampi. Vuoden 1977 influenssaa ei lueta pandemiaksi, koska se ei ollut uusi alatyyppi, vaan sen aiheutti myös H1N1-virus. Tämäkin virus lähti alunperin Kiinasta, mutta levisi myöhemmin jokaiseen maanosaan.

Sikainfluenssana tunnettu vuoden 2009 influenssapandemian aiheuttaja oli H1N1viruksen uusi kanta. Ensimmäiset tartunnat todettiin Meksikossa vuonna 2009, mutta virusta oltiin kuitenkin havaittu sioissa Yhdysvalloissa jo vuonna 1998. Viruksen sai arviolta 0.7-1.4miljardia ihmistä, mutta virus ei kuitenkaan ollut suhteessa erityisen tappava. Erikoisen viruksesta teki se, ettei se tarttunut suhteellisesti enemmän yli 60-vuotiaisiin, kuten muut H1N1 influenssat. 

Kiinan Wuhanista lähtöisin olevaan koronavirukseen on artikkelin kirjoitushetkellä 20.8.2020 kuollut 790 000 ihmistä ja se on tarttunut yli 22 miljoonaan ihmiseen. Kuolleisuusluku on tällä hetkellä noin 5%, mutta tätä on kyseenalaistettu erityisesti puutteellisen testauksen takia. Suomessa todettuja koronavirus tartuntoja on 7842 ja kuolleita yhteensä 334. Nämä luvut tulevat vielä todennäköisesti muuttumaan, koska tautiin ei ole vielä kehitetty rokoitetta. Toistaiseksi taudin leviämistä on pyritty rajoittamaan karanteeneilla, liikkumista rajoittamalla, maskisuosituksilla ja joissain maissa maskin käyttö pakolla. Tällä hetkellä kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttö on pakollista yli 50 maassa, joko aina kodin ulkopuolella liikuttaessa tai erikseen mainituissa tilanteissa, kuten julkista liikennettä käytettäessä. Tšekki oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka teki maskien käytöstä pakollista supermarketeissa, apteekeissa ja julkisessa liikenteessä jo maaliskuussa 2020.

Sikainfluenssana tunnettu vuoden 2009 influenssapandemian aiheuttaja oli H1N1viruksen uusi kanta. Ensimmäiset tartunnat todettiin Meksikossa vuonna 2009, mutta virusta oltiin kuitenkin havaittu sioissa Yhdysvalloissa jo vuonna 1998. Viruksen sai arviolta 0.7-1.4miljardia ihmistä, mutta virus ei kuitenkaan ollut suhteessa erityisen tappava. Erikoisen viruksesta teki se, ettei se tarttunut suhteellisesti enemmän yli 60-vuotiaisiin, kuten muut H1N1 influenssat. 

Kiinan Wuhanista lähtöisin olevaan koronavirukseen on artikkelin kirjoitushetkellä 20.8.2020 kuollut 790 000 ihmistä ja se on tarttunut yli 22 miljoonaan ihmiseen. Kuolleisuusluku on tällä hetkellä noin 5%, mutta tätä on kyseenalaistettu erityisesti puutteellisen testauksen takia. Suomessa todettuja koronavirus tartuntoja on 7842 ja kuolleita yhteensä 334. Nämä luvut tulevat vielä todennäköisesti muuttumaan, koska tautiin ei ole vielä kehitetty rokoitetta. Toistaiseksi taudin leviämistä on pyritty rajoittamaan karanteeneilla, liikkumista rajoittamalla, maskisuosituksilla ja joissain maissa maskin käyttö pakolla. Tällä hetkellä kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttö on pakollista yli 50 maassa, joko aina kodin ulkopuolella liikuttaessa tai erikseen mainituissa tilanteissa, kuten julkista liikennettä käytettäessä. Tšekki oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka teki maskien käytöstä pakollista supermarketeissa, apteekeissa ja julkisessa liikenteessä jo maaliskuussa 2020.

Influenssavirus

Vuosittain influenssaviruksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen eli influenssaan sairastuu Euroopassa noin 40-50 miljoonaa ihmistä ja se tappaa noin 15000-70000 ihmistä. Kyseessä on influenssapandemia, kun tauti on tavallista kausi-influenssaa ankarampi ja se tartuttaa suuremman osan väestöstä. Influenssa tartuntaa vastaan voidaan suojautua parhaiten rokotteen avulla. Muita tapoja virukselta suojautumiseen ovat käsihygienia, oikea yskintätekniikka, sekä kasvomaskit ja hengityssuojaimet ja muut henkilökohtaiset suojaimet, kuten hanskat ja visiirit.

 

Influenssavirus

Vuosittain influenssaviruksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen eli influenssaan sairastuu Euroopassa noin 40-50 miljoonaa ihmistä ja se tappaa noin 15000-70000 ihmistä. Kyseessä on influenssapandemia, kun tauti on tavallista kausi-influenssaa ankarampi ja se tartuttaa suuremman osan väestöstä. Influenssa tartuntaa vastaan voidaan suojautua parhaiten rokotteen avulla. Muita tapoja virukselta suojautumiseen ovat käsihygienia, oikea yskintätekniikka, sekä kasvomaskit ja hengityssuojaimet ja muut henkilökohtaiset suojaimet, kuten hanskat ja visiirit.

Influenssavirus jakaantuu neljään eri päätyyppiin A, B, C ja D. Tyypin A ja B virukset aiheuttavat epidemioita ihmisille. Influenssa C-virus puolestaan aiheuttaa ihmisellä useimmiten vain lievän taudin, Influenssa D-virus puolestaan ei aiheuta tautia ihmiselle. Yleensä arviolta vain puolet viruksen saaneista sairastuvat. Taudin itämistaika on useimmiten muutaman päivän ja parantuminen perusterveillä henkilöillä kestää yleensä noin viikon. Influenssa-aikana tautia ei yleensä todeta erikseen laboratoriakokeilla, nielusta otetun näytteen tarkkuus on vain 60% ja tautiin määrätään lääkitystä harvoin.

Paina tästä, lukeaksesi miten kasvomaskeja ja hengityssuojaimia aloitettiin käyttää influenssaviruksen torjuntaan.

Lähteet:

https://www.worldometers.info/coronavirus/

https://en.wikipedia.org/wiki/Cloth_face_mask#:~:text=In%20the%2016th%20century%2C%20Leonardo,the%20wearer%20from%20infectious%20miasma

http://www.ijic.info/article/view/11366https://rarehistoricalphotos.com/masks-spanish-flu-1918/?fbclid=IwAR3jzFcbXTqRoRnoqhNOtpXm8HdvOXM_S_S22Vz5QG3k7cODR9JY-j-bHF4

https://en.wikipedia.org/wiki/Respirator

https://thl.fi/fi/-/thl-suosittaa-kasvomaskin-kayttoa-toisten-suojaamiseksi-kasienpesu-ja-turvavalit-ovat-tarkeimmat-keinot-ehkaista-koronatartuntoja

https://www.wsj.com/articles/forgotten-pandemic-offers-contrast-to-todays-coronavirus-lockdowns-11587720625

https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma

Influenssavirus jakaantuu neljään eri päätyyppiin A, B, C ja D. Tyypin A ja B virukset aiheuttavat epidemioita ihmisille. Influenssa C-virus puolestaan aiheuttaa ihmisellä useimmiten vain lievän taudin, Influenssa D-virus puolestaan ei aiheuta tautia ihmiselle. Yleensä arviolta vain puolet viruksen saaneista sairastuvat. Taudin itämistaika on useimmiten muutaman päivän ja parantuminen perusterveillä henkilöillä kestää yleensä noin viikon. Influenssa-aikana tautia ei yleensä todeta erikseen laboratoriakokeilla, nielusta otetun näytteen tarkkuus on vain 60% ja tautiin määrätään lääkitystä harvoin.

Paina tästä, lukeaksesi miten kasvomaskeja ja hengityssuojaimia aloitettiin käyttää influenssaviruksen torjuntaan.

Lähteet:

https://www.worldometers.info/coronavirus/

https://en.wikipedia.org/wiki/Cloth_face_mask#:~:text=In%20the%2016th%20century%2C%20Leonardo,the%20wearer%20from%20infectious%20miasma

http://www.ijic.info/article/view/11366https://rarehistoricalphotos.com/masks-spanish-flu-1918/?fbclid=IwAR3jzFcbXTqRoRnoqhNOtpXm8HdvOXM_S_S22Vz5QG3k7cODR9JY-j-bHF4

https://en.wikipedia.org/wiki/Respiratorhttps://thl.fi/fi/-/thl-suosittaa-kasvomaskin-kayttoa-toisten-suojaamiseksi-kasienpesu-ja-turvavalit-ovat-tarkeimmat-keinot-ehkaista-koronatartuntoja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_III_(Ven%C3%A4j%C3%A4)